Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Laitasaaren kylähistoriakirjat 1-3

    • 1. kirja (julk. 2017) tilat Vauhkola no 53 – Honkarinta no 78 – toinen päivitetty painos (2023), jossa myös kantatilat (412 s.) 30 eur
    • 2. kirja (julk. 2019) tilat Ketola no 27 – Siekkinen no 52, Laitasaaren, Hyrkin ja Huovilan koulut, molemmat pappilat, Koivikon maatalouskoulu (532 s.) 40 eur
    • 3. kirja (julk. 2022) tilat Kärnä no 1 – Tapio no 26, ulkometsätorpat ja ns. muut talot (646 s.) 40 eur
    • 1590 sivua Laitasaaren historiaa
    • kovakantisia, mv-kuvitus
    • hintaan lisätään mahd. postituskulut
    • lue muistutus tekijänoikeuksista

    Voit myös noutaa kirjasi Soljalta Laitasaaresta (Ylilaukantie 1, 040 5128 734).

    Tilauslomakkeeseen tästä

    Tulossa: Laitasaaren Wanhat valokuvat -kirja (ei vielä tilattavissa)

    P.S. 24.5.2023 Sivuston tekniikkapäivitys on tehty.

  • Atso Koistila, keksijä

    Uusi ojajyrsin on kehitetty Muhoksella (Tervareitti 9.8.1968, lehtileikkeen löysi Pentti Lohela)

    Ei puutu Pohjois-Suomestakaan ideoita eikä varsinkaan Muhokselta. Laitasaaressa Viskaalinmäellä asuu mies, joka kätevyydellään ja ideoillaan on jo saanut tunnustusta.

    Tämä keksijä on Atso Koistila. Olimme seuraamassa Atson uusimman koneen koekäyttöä lähellä olevalla suopellolla.

    Oulun piirin suokuivausosaston metsänhoitaja Keijo Itävuo totesi tyytyväisenä että uusi kone 3 kertaa tehokkaampi nykyisiin verrattuna.

    Koneesta sen verran, että siinä on ylikuormituskytkin, joka estää rikkoontumisen kiven tai kannon sattuessa kohdalle. 2000 kg moottorineen painavan laitteen maksimikierrosluku on 3500 joka välityksin muutetaan 600 kierr/ minuutissa, joten vääntöä riittää.

    Ensi viikolla laitetta on tarkoitus kokeilla Pudasjärvellä. Ojajyrsimen on Atso tehnyt käytetyistä osista kuten vanhasta tiehöylästä, jossa on erittäin kestävää materiaalia. Apuna hänellä on ollut Sauli Saarela naapurista.

    Ylikuormituskytkimelle Atso on hakenut patenttia. Keijo Itävuo kehuu kytkimen varmakäyttöissyyttä. Aikaisemmin Atso on kehittänyt Metsähallitukselle routasahan ja ja omaan verstaaseen nopean metalliporan.

    Atso on itseoppinut keksijä. Peruskoulutusta hän on saanut Kempeleen konekoulussa. Jäämme odottelemaan uusia keksintöjä Viskaalinmäeltä.

    P.S. Atso asui Viskaalinmäellä Kuuselan tilalla. Sauli Ylikosusen Saarelassa. Keijo Itävuo oli paitsi metsänhoitaja, myös ansioitunut sukututkija, Oulun sukututkimusseuran perustajajäsen ja pitkäaikainen puheenjohtaja.

  • Laitasaaren Mylly- ja Sahaosuuskunta

    Kuvassa Laitasaaren meijerin isännistöä, useita samoja henkilöitä kuin myllyosuuskunnassa. Klikkaa kuvaa!

    Laitasaaren Mylly- ja sahaosuuskunnan r.l. perustava kokous pidettiin Yrjänän talossa 4.11.1921. Läsnä olivat Juho Yrjämä (Yrjänä), Wäinö Mäkelä, William Laukka, Emanuel Wänttilä, Jaako Holappa, Heikki Määttä (Sarala), Kustaa Sieppo (Ojala), Jaako Sakari, Juho Tapio, Heikki Määttä, Aappo Rahko, Aappo Kinnunen, Juho Määttä. 1

    Osuuskunta osti 14.11.1921 Muhoksen kunnalta Ähkysen tilasta 0,2 ha:n maapalan, johon mylly rakennettiin. Kauppakirjan allekirjoittajina olivat Muhoksen kunnanvaltuuston valtuuttamina Frans Puhakka ja Myllyosuuskunnan puolesta Aappo Kinnunen ja Juho Yrjämä. Kauppahinta 1 000 mk maksettiin 3.11.1922 ja lainhuuto Myllypalstan 37:3 palstatilaan saatiin 20.1.1926. 2

    (lisää…)
  • Kommentointi suljettu

    Suljin väliaikaisesti kommentoinnin, koska itänaapurin kuikelot koettavat spämmätä sivustolla. Joudun siivoamaan roskaposteja kymmenittäin / sadoittain joka päivä. Spämmäys alkoi – yllätys, yllätys – keväällä 2022.

    Jos sinulla on kysyttävää, laita meille sähköpostia.

    Sillä välin voitte lukea tästä millaista hävitystä itänaapuri aiheutti mm. Isonvihan aikana, paitsi että tappoivat väkeä satamäärin, useasta perheestä ryöstettiin lapsia.

  • Alli Lydia muistelee (2)

    13.3.2001 muisteluksia lapsuudestani ja syntymäkodistani Reiniltä (Seppo J. A. Karppinen)

    …jatkoa ensimmäiseen osaan.

    Pulpettikaverini oli Keräsen Reino, serkkuni. Oli sovittu että asuisin setäni Emil Parviaisen talossa, josta pitäen kulkisin alakoulua. Setäni sairasti vaikeaa reumaa ja lisäksi keuhkotautia. Käärmelän Iida-täti oli niin ihana ihminen että minäkin vain menin Iida-tädin taloon. Sain siellä nukkua serkkuni Ainon kanssa. Serkkuni Esti (Ester) taisi olla noin kolmen vuoden ikäinen ja kun hyvä Iida Arola, isäni sisko, oli lapseton. Hänen Jaakko-poikansa (adoptoitu) oli oppikoulussa Haapavedellä. Tädin hoidossa olivat orvoiksi jääneet Reino Aaprami, Enni Maria ja Eino Matias. Näin ollen Iida-tädin hoitoa tarvitsivat monet orvot. Myös Martti-veljeni kävi koulua Hyrkissä, koska sinne oli lyhyempi matka kuin Laitasaaren kouluun. (Huom! Allin pitäisi olla ao. koulukuvassa v. 1938)

    (lisää…)
  • Alli Lydia muistelee (1)

    13.3.2001 muisteluksia lapsuudestani ja syntymäkodistani Reiniltä (Seppo J. A. Karppinen)

    Nimeni on Alli Lydia Karppinen o.s Parviainen. Olen syntynyt tammikuussa 1928 Laitasaaren Reini-nimisessä talossa, jonka isäni Jaakko Albert Parviainen osti vuonna 1927.

    Reini oli silloin myytävänä, koska Suorsat, silloiset asukkaat, jotka olivat muuttaneet Reinin taloon asumaan Säräisniemeltä päästäkseen lähemmäksi Oulua, halusivat muuttaa pois. Heitä ennen taloa omistivat Knuutilat, jotka tulivat Oulujoelta.

    (lisää…)