Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Laitasaaren kylähistoriakirjat 1-3

    Laitasaaren kylähistoriakirjat 1,2, 3
    • 1. kirja (julk. 2017) tilat Vauhkola no 53 – Honkarinta no 78 – toinen päivitetty painos (2023), jossa myös kantatilat (412 s.) 30 eur
    • 2. kirja (julk. 2019) tilat Ketola no 27 – Siekkinen no 52, Laitasaaren, Hyrkin ja Huovilan koulut, molemmat pappilat, Koivikon maatalouskoulu (532 s.) 40 eur
    • 3. kirja (julk. 2022) tilat Kärnä no 1 – Tapio no 26, ulkometsätorpat ja ns. muut talot (646 s.) 40 eur
    • 1590 sivua Laitasaaren historiaa
    • kovakantisia, mv-kuvitus
    • hintaan lisätään mahd. postituskulut
    • lue muistutus tekijänoikeuksista

    Voit myös noutaa kirjasi Soljalta Laitasaaresta (Ylilaukantie 1, 040 5128 734).

    Tilauslomakkeeseen tästä

    Tulossa: Laitasaaren Wanhat valokuvat -kirja (ei vielä tilattavissa)

    Kommentointi on poistettu käytöstä toistaiseksi. Syynä venäläisten spämmäys sivustolla. Nyt se on estetty.

    P.S. 24.5.2023 Sivuston tekniikkapäivitys on tehty.

  • Atso Koistila, keksijä

    Uusi ojajyrsin on kehitetty Muhoksella (Tervareitti 9.8.1968, lehtileikkeen löysi Pentti Lohela)

    Ei puutu Pohjois-Suomestakaan ideoita eikä varsinkaan Muhokselta. Laitasaaressa Viskaalinmäellä asuu mies, joka kätevyydellään ja ideoillaan on jo saanut tunnustusta.

    Kuusela

    Tämä keksijä on Atso Koistila. Olimme seuraamassa Atson uusimman koneen koekäyttöä lähellä olevalla suopellolla.

    Oulun piirin suokuivausosaston metsänhoitaja Keijo Itävuo totesi tyytyväisenä että uusi kone on 3 kertaa tehokkaampi nykyisiin verrattuna.

    Koneesta sen verran, että siinä on ylikuormituskytkin, joka estää rikkoontumisen kiven tai kannon sattuessa kohdalle. 2000 kg moottorineen painavan laitteen maksimikierrosluku on 3500 joka välityksin muutetaan 600 kierr/ minuutissa, joten vääntöä riittää.

    Ensi viikolla laitetta on tarkoitus kokeilla Pudasjärvellä. Ojajyrsimen on Atso tehnyt käytetyistä osista kuten vanhasta tiehöylästä, jossa on erittäin kestävää materiaalia. Apuna hänellä on ollut Sauli Saarela naapurista.

    Ylikuormituskytkimelle Atso on hakenut patenttia. Keijo Itävuo kehuu kytkimen varmakäyttöisyyttä. Aikaisemmin Atso on kehittänyt Metsähallitukselle routasahan ja omaan verstaaseen nopean metalliporan.

    Atso on itseoppinut keksijä. Peruskoulutusta hän on saanut Kempeleen konekoulussa. Jäämme odottelemaan uusia keksintöjä Viskaalinmäeltä.

    P.S. Atso asui Viskaalinmäellä Kuuselan tilalla. Sauli Ylikosusen Saarelassa. Keijo Itävuo oli paitsi metsänhoitaja, myös ansioitunut sukututkija, Oulun sukututkimusseuran perustajajäsen ja pitkäaikainen puheenjohtaja.

  • Peso-Martti, Muhoksen poliisi

    Nuorena poikana tullessani pyörällä iltamista Laitasaaren Junniojan lavalta satuin saamaan sakon Liikkuvalta poliisilta. Sakon syy oli (minun hyvä tuurini) kun pyörän tarakalla istui nätti tyttö, joka väkeltyi uuden polkupyöräni kyytiin.

    Kun lähdin putkalle maksamaan sakkoa, joka oli 15 mk, niin Pesolan Martti (nimitetty toukokuussa 1934 poliisikonstaapeliksi Muhokselle), Laitasaaren miehiä Kekkolasta, alkoi kyselemään Laitasaaren kuulumisia. Aikansa siinä keskusteltiin niin Martti ruttasi sakkolapun roskiin ja sanoi että tämä sakko on maksettu. Lähdin hyvillä mielin pois, kiitin ja kumarsin.

    – muisteli Kalevi Leskelä 2024, melkein Martin kodin naapurista, lue myös Laitasaaren tanssi- ja hupipaikoista

  • Tuurin hillareissu

    Laukan lossarina Kalervo Lohela

    Oli heinäkuun iltapäivä vuonna 1952. 10-vuotias Kalervo Lohela ja vanhempi veljensä 14-vuotias Leo menivät kotiinsa syömään. Oli monta tuntia läjätty heiniä latoihin radan takaa Katajasuolta sekä lähempää Hakkauksen alueelta. Äiti Ainolla olikin ruoka valmiina. Se nautittiin hyvällä ruokahalulla ja kahvit päälle. Olikin aika pienelle ruokalevolle. Olihan tarkoitus mennä illalla vielä hillaan. Nokoset otettiin ja käytiin vielä Oulujoen rannassa uimassa.

    Eväät repussa ja tietysti vesipullo ja kahvitermari, matka polkupyörilla Sanginjoen suuntaan alkoi. Kivimaan seutuville jätettin pyörät. Maastossa ensin katsottiin Itkusuon laiteet ja poimittiin hieman. Jatkettiin sitten kohti Matkajärven soita. Siellä tavatiin Nuutisen Frans. Marjoja oli hyvin kaikille. Ilta viileni ja yht’äkkiä nousi sumu. Poiminta jatkui. Fransia ei näkynyt. Huudeltiin, mutta mitään ei kuulunut. Ajateltiin että on mennyt jo kotia, olihan hän jo aikuinen mies. Kotiin mekin mentiin ja yöllä uni maistui hyvin.

    (lisää…)

  • Greta Inkilä Tiger 70v

    Greta Tiger

    70-vuotta täyttää Oulussa tänään leskirouva Greta Inkilä (kuvassa nuorena neitona). Hän on syntynyt Revonlahdella. Jo nuorena hän muutti Ouluun ja meni täällä naimisiin komissionimaanmittari Oskar Tigerin kanssa. Miehensä Muhoksella omistamalla Heljä-Huovilan tilalla rouva Tiger sitten vietti elämänsä parhaat vuodet uhraten kaiken tarmonsa maatilan ja perheensä hyväksi. Miehensä kuoleman jälkeen rouva Tiger muutti Ouluun pitäen täällä koululaisten täyshoitoa. Myöhemmin hän meni uudelleen naimisiin satulaseppä Petter Inkilän kanssa ja viettää nyt vanhuutensa päiviä poikiensa luona.

    Vapaussodan valmistusaikoina rouva Inkilä joutui usein vuonna 1917 antamaan asunnon ja suojaa sekä saksalaisille että itävaltalaisille sotapakolaisille, joita Oulunkin kautta avustettiin Ruotsiin. Hänen asuntonsa – Lanton vinttikamari, rouva asui Lanton talossa – oli myöskin aina avoinna pommarijääkäreille. Suurin osa vuonna 1917 salaa Ouluun tuoduista kivääreistä ja pommeista toimitettiin juuri hänen huostaansa. Monet taiteilijat ja taiteilijattaret tuntevat hyvin ”täti Tigerin”, hyvänä emäntänä ja taiteita rakastavana ihmisenä. Kaleva puolestaan lausuu onnittelunsa. (9.7.1939 Kaleva s. 5 ja Kaiku s. 3)

    (lisää…)

  • Elsi Lehikoisesta Koivu ja Tähti -henkilö

    Muhoksella joka toinen vuosi jaettavan Koivu ja Tähti -henkilön tunnustuksen vastaanotti 8.6.2024 Elsi Lehikoinen.

    Elsin kuva linkitetty Tervareitin sivulta, lehden ja kuvaaja Laura Halosen luvalla, lue artikkeli tästä (lehden tilaajille).

    Elsi on tuttu monelle laitasaarelaiselle; mukana niin Laitasaaren Martoissa että Laitasaari-Seurassakin. Martoissa hänellä on jäsenyyttä pian 50 vuotta, lieneekö jo Suomen ennätys! Elsi on myös Muhoksen kotiseutuyhdistyksen kantavia voimia; arvokasta kotiseututyötä yli 20 vuotta, sihteerinä vuodesta 2006 lähtien.

    Elsi yhdessä Leskelän Kalevin kanssa on lähettänyt sivustolle kaikkiaan 33 artikkelia! Lämmin kiitos Elsille ja ihanaa kesää!

    Koivu ja Tähti -nimitys voidaan antaa kunnianosoituksena henkilölle, joka on huomattavalla tavalla edistänyt Koivu ja Tähti -perinnettä, tuonut esille Muhoksen historiaa ja omaleimaisuutta. Hänen toiminnallaan on myös merkittävää kulttuurista vaikutusta paikallisesti ja maanlaajuisestikin.

    Aikaisemmat tämän nimityksen saaneet ovat Armi Kuusela (1996), Arto Paasilinna (1999) ja Terttu Jurvakainen (2008). Benjam Myllyselkä ja Kirsti Mäkinen, kunniamaininta Alli ja Väinö Karppinen (2014), Kalevi Leskelä (2016), Kaarlo Mertaniemi (2018), Raimo Ranta (2020) ja Solja Holappa (2022)